Startup -kenttä ulkomailla

Viime vuosina Suomi on ollut valokeilassa Slush-tapahtuman ansiosta, ja monet innovatiiviset teknologiayritykset ovat herättäneet kiinnostusta yli rajojen. Suomessa startup -kenttä on aktiivinen, mutta toimintamallit puuttuvat. Verrattuna esimerkiksi Amerikan markkinoihin, Suomesta puuttuvat valmiit verkostot, eikä rajapintaa kasvuyritysten eteenpäin työntämiseksi vielä tunneta

Katse kohti maailmanmarkkinoita

Useat suomalaiset yritykset suuntaavat katseensa ulkomaille, jossa pyörii enemmän pääomaa. Siellä on totuttu riskeeraamaan panostamalla juuri nousukiidossa oleviin yrityksiin. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa on kiinnostavia kasvukeskuksia, joissa aloittelevat yritykset ja niistä kiinnostuneet sijoittajat kohtaavat. Suomessa tällainen kulttuuri on uutta, eivätkä sijoittajat tiedä kuinka toimia.

Maailmalla startup -toimintaa on totuttu hyödyntämään, eikä suurissa yrityksissä enää kehitellä kalliita innovaatioita. On taloudellisempaa antaa pienten yritysten kehitellä ratkaisuja, ja hankkia niitä palveluina osaksi toimintaa. Kasvuyritysten kannalta käytäntö on toimiva, sillä ne saavat suuryrityksiltä kaipaamaansa pääomaa ja liiketoiminnan skaalaamista.

Startup – suuryritysten ja kasvuyritysten symbioosi

Ulkomailla moni jättiyritys on synnytetty symbioosissa kasvuyritysten kanssa. Apple ja Google ovat tunnettuja siitä, että ne ovat hakeutuneet lähelle startup -yrityksiä, joiden palveluja ostamalla on rakennettu menestystarinoita. Näissä yrityksissä on ymmärretty, että yksin selviäminen on mahdotonta, ja usein myös kallista.

Yrityksen kasvattaminen syö sen omia voimavaroja, mutta oikein kohdennetut yrityshankinnat ja verkostoituminen luovat taloudellista kestävyyttä. Suuryrityksillä on riski toimia vain tietyllä alueella, jolloin perspektiivi alan kehitykseen voi kadota. Joku muu on aina hieman edellä, ja verkostoitumalla laajalti on paremmat mahdollisuudet saada kokonaisvaltaisempi kuva alasta.

Mitä maailmalta voidaan oppia Startup -toiminnasta?

Suomessa startup -kentän lippulaivoina ovat toimineet pelialan yritykset, mutta on hyvä muistaa, että maailmalla startup -toimintaa löytyy lähes kaikilta aloilta. Ne ovat tärkeässä osassa teollisuutta, varsinkin nyt kun digitalisaatiosta on tullut arkea koneiden ohjauksessa. Perusteollisuus tarvitsee menestyäkseen myös digikeksintöjä, kuten muutkin alat.

Suomessa tuotekeskeisyys on olennaista, mutta maailmalla tuotteita myydään tarinoiden avulla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yrityksen ympärille on tapana rakentaa tarina, joka tekee nousevasta kasvuyrityksestä muista poikkeavan. Suomi on täynnä loistavia teknologiatarinoita, mutta ne kaipaavat maailman valloituksen tueksi jonkun selittämään, kuvailemaan ja luomaan mielikuvia.

Uudenlaiset ratkaisut kiinnostavat yritysmaailmaa, ja isossa maailmassa ne osataan myydä oikein. Tuote- ja yritysesittelyissä on oltava jotain koukuttavaa, joka saa sijoittajat esittämään lisäkysymyksiä ja kiinnostumaan. Suurissa kasvukeskuksissa, kuten Piilaaksossa, toimivat sijoittajat ja pienet kasvuyritykset toimivat hyvin yhteen ja hyödyntävät toinen toisiaan.

Kiina – kiihkeä nousukeskus

Kiinan kasvuyrityskeskukset ovat Shanghai, Shenzen, Hangzhou, Guangzhou ja Chengdu. Peking loistaa pääomasijoittajien pääkohteena ja Shenzhen on yrityksille otollinen startup -tukikohta Hongkongin läheisyyden vuoksi. Shanghai on kansainvälisten yritysten kehto, ja sen vuoksi kiinnostava kasvua hakeville yrityksille. Hangzhou on verkkokauppa Alibaban kotipaikkana tuonut mukanaan muita verkkokauppayrityksiä.

Kiinassa on yli 4000 yrityskiihdyttämöä, joita ylläpitävät valtio, yliopistot ja yksityiset sijoittajat. Maa on monessa mielessä kiinnostava ympäristö startup -yrityksille, sillä markkinat kasvavat jatkuvasti, ja se tuo mukanaan korkeasti koulutettua työvoimaa ja etabloituvia yrityksiä. Kiinassa on valtava potentiaali, ja sen markkinoille on pyrkijöitä.

Piilaakso on Startup -kehtojen ykkönen

Startup -keskusten ykköspaikkaa havittelevat nykyisin yhä useammat kaupungit kuten Tukholma ja monet kaupungit Kiinassa. Yhdysvalloissa sijaitseva Piilaakso pitää kuitenkin edelleen pintansa, sillä se on monien yritysjättien ja edellä kulkevien ajatushautomoiden keskus. Siellä arvioidaan liikkuvan enemmin riskirahaa kuin missään muussa kasvukeskuksessa.

Ainoastaan suomalaisia yrityksiä alueella on reilusti yli 50. Piilaaksoon ei kuitenkaan voi tulla ilman taustatyötä, sillä kilpailu on kovaa ja asuinkustannukset pilvissä. Piilaakso tarjoaa harjoittelupaikkoja monille opiskelijoille, joista osa jää töihin alan yrityksiin. Yhdysvaltojen yrittämiseen kannustava ilmapiiri ja isot pääomat vetävät puoleensa nuoria innovaattoreita.

Eurooppa – kankea järjestelmä

Kiinassa valtio tukee startup -toimintaa valtavilla rahallisilla panostuksilla, ja Piilaaksossa saman hoitavat suuryritykset. Eurooppa tuntuu jääneen jälkeen kilpailussa. Euroopasta puuttuvat samankaltainen riskipääoma ja kokeiden yrittäjien osaaminen alalla. Kun isoissa talouksissa sijoitukset tehdään silloin kun niitä eniten tarvitaan, Euroopassa odotetaan riskittömiä aikoja.

Euroopasta puuttuu kasvuyrityksille tarkoitettu ”kehto”, eikä kasvuyrityksiin uskalleta panostaa kunnolla. Alue tarjoaa potentiaalisia innovaattoreita ja kasvuyrityksiä, joita kalastellaan sijoittajien toimesta erilaisissa tapahtumissa. Niistä tärkeimmät ovat vuotuiset messut Saksassa ja Portugalissa sekä Suomen vuosittain kasvava Slush-tapahtuma. Ne keräävät yhteen sijoittajia ja kasvuyrityksiä ympäri maailmaa.

Startup -tulevaisuus maailmalla

Tulevaisuuden tärkeimpiä kasvualustoja on nähtävissä terveydenhuollon alalla. Siinä Suomellakin on paljon annettavaa, jos Suomi vain löytää itselleen oikeat yhteistyökumppanit. Startup -toiminnasta voidaan oppia maailmalla sen kokonaisvaltaisuudesta, jossa on ymmärretty kaikkien toimijoiden, niin isojen kuin pienten, tärkeys. On oltava yhteinen halu saada asiat toimimaan.

Startup -yritysten uskotaan nousevan isompaan osaan tulevaisuuden ratkaisuja kehiteltäessä. Ne eivät ole kupla, vaan tapa luoda nopeita ratkaisuja tarpeeseen. Suomessa riskien ottaminen on pientä verrattuna maailmalla toimiviin kasvukeskuksiin, joissa on annettu vapaus ajatella suuresti. Siellä kasvuyrityksiltä odotetaan uusia innovaatioita, ja ripaus hulluutta.

Riskejä ja yhteistyötaitoja

Maailmalla pienet kasvuyritykset ja suuret korporaatiot ovat hitsanneet toimintakentän sopimaan tarpeisiinsa. On selvää, että kasvuyritys kehittelee nopeita ratkaisuja ongelmiin, ja korporaatio skaalaa ne toimintaan. Kasvuyritykset pystyvät toimimaan nopeasti, kun taas suuryritykset mahdollistavat muuten lyhytaikaiseksi jäävien tuotteiden kehittelyn pitkäikäisiksi. Riskit ja yhteistyötaidot jalostuvat hedelmälliseksi yhteistyöksi.