Mikä ihmeen startup?

Olet varmasti kuullut puhuttavan startup-yrityksistä eli kasvuyrityksistä. Talouslehdet ovat pullollaan uutisia voittoja tahkoavista startupeista tai niiden saamista rahoituksista. Välillä uusia startupeja tuntuu syntyvän kuin sieniä sateella. Niillä on hienot, moderninkuuloiset nimet, erikoiselta kuulostavia yritysideoita ja takanaan innostuneita ja asialleen omistautuneita yrittäjiä.

Mutta miten startup eroaa tavallisesta yrityksestä? Suomessa perustetaan uusia yrityksiä päivittäin, eikä kaikkia silti sanota startupeiksi. Entä milloin startup on vakiinnuttanut asemansa niin, ettei sitä voida enää sanoa startupiksi?

Tähän artikkeliin on koottu perusteellisesti ne seikat, jotka startupin määritelmän taakse kätkeytyvät.

Startupit toimivat teknologian parissa

Kampaamoja tai kahviloita voi perustaa lukemattomia, mutta startupin takana on yleensä jokin uniikki tuote tai palvelu tai tapa tehdä tuttu asia uudella tavalla. Lähtökohtaisesti startupit toimivat teknologia-alalla, ja kehittävät esimerkiksi erilaisia palveluita tarjoavia tai helpottavia sovelluksia, uudenlaisia älylaitteita tai laitteisiin tulevia komponentteja.

Startupin yritysmuoto on useimmiten osakeyhtiö. Se on nimensä mukaisesti toimintansa alkuvaiheessa oleva yritys, eikä välttämättä juuri tuota vielä mitään. Se voi olla esimerkiksi vasta kehittelemässä ensimmäistä tuotettaan. Useimmiten startupit ovat muutaman vuoden ikäisiä yrityksiä, joilla on idea, mutta ei vielä valmista tuotetta.

Startup hakee kasvua

Siinä missä monelle toiminimellä toimivalle yrittäjälle riittää, että yritys elättää hänet itsensä, startupille on ominaista voimakkaan kasvun hakeminen. Startupin perustajat uskovat yleensä ideansa olevan niin ainutlaatuinen ja markkinoiden niin laajat, että kasvumahdollisuudet ovat rajattomat. Moni startup tähtää myös nopeasti Suomen lisäksi ulkomaiden markkinoille.

  • EU:n määritelmän mukaan startup työllistää keskimäärin 10 työntekijää, kasvattaen lukumäärä ä 20 prosentilla kasvuvuosien aikana.
  • Startupien kohderyhmää voivat olla kuluttajat tai toiset yritykset.

Jotta startup pääsisi korkeisiin kasvutavoitteisiinsa ja saisi toimintansa vakiinnutettua, se tarvitsee erinomaisen innovaation. Jos yhtiön tuote tai palvelu ei toimikaan oletusten mukaan tai jos joku muu ehtii tehdä saman ensin, kaikki voimakkaaseen kasvuun tähdänneet investoinnit ja tuotekehitykset ovat menneet hukkaan.

Kaikki startupit eivät menesty. Syy ei välttämättä ole edes siinä, että tuote olisi huono. Monella startupilla saattaa olla todella toimiva idea, mutta sen toteuttaminen kaatuukin esimerkiksi tarvittavan rahoituksen puutteeseen, byrokratiaan tai yrityksen henkilöstön kemioihin. Parhaimmat ideat ovat kuitenkin kasvattaneet startupeista suuria maailmanluokan yrityksiä.

  • Alle kymmenen prosenttia startupeista yltää vakaaseen kasvuun muutaman vuoden sisällä.
  • Tuotekehityksen vaatimaa rahoitusta voi olla vaikea arvioida etukäteen.

Mistä rahat?

Suuret innovaatiot vaativat yleensä suuria panoksia ja startupilla saattaa mennä muutama vuosi, ennen kuin toiminta alkaa kunnolla tuottaa. Usein yrityksen perustajilla on siinä kiinni runsaasti omaa rahaa. Lisäksi toimintaa saatetaan rahoittaa lainalla ja sijoittajien varoilla. Startupien rahoituksesta kerrotaan tarkemmin sivulla Startup-yrityksen rahoitus.

Startupien alkujuuret

Startup-yrittäjyys on noussut yritysmaailman suureksi trendiksi edellisen vuosikymmenen aikana. Se on lähtöisin alun perin Yhdysvaltojen teknologian mekasta Piilaaksosta, ja levittäytynyt sieltä ympäri maailmaa. Nykyisin useisiin maihin on syntynyt omia “piilaaksoja”, joissa teknologian ammattilaiset lyövät viisaat päänsä yhteen yrittäessään keksiä modernin maailman seuraavaa superinnovaatiota.

Startupit Suomessa

Tällä hetkellä Suomessa perustetaan vuosittain peräti 4 000–5 000 startup-yritystä. Niille on ladattu esimerkiksi valtiohallinnon ja yritysten taholta suuria odotuksia. Lupaavia yrityksiä pyritäänkin tukemaan mahdollisimman hyvin. Moni odottaa Suomen “seuraavan Nokian” nousevan startupien maailmasta. Perustetuista startupeista noin 6–7 prosenttia yltää kolmen vuoden aikana kohtuulliseen kasvuun.

Vaikka startupien odotetaan nousevan Suomen kansantalouden pelastajiksi, äkkimuutoksia ei ole tulossa, koska lupaavimpienkin startupien tuotto tulee viiveellä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA huomauttaa, ettei startupien vaikutus Suomen talouteen ole nopea, mutta niiden merkitys onkin talouden ja markkinarakenteiden uudistamisessa sekä pitkän aikavälin tuottavuuskasvussa.

Startupit työelämän uudistajina

Startupien takana on asialleen omistautuneita, usein nuoria alansa ammattilaisia, jotka haluavat tehdä asiat uudella tavalla. Tämä näkyy myös työpaikalla, sillä startupeissa on unohdettu perinteiset kellokortit ja avokonttorit. Työkulttuuri on usein varsin vapaata, ja yritykset panostavat työntekijöidensä viihtymiseen ja luovuuden säilymiseen.

Työajat ovat usein liukuvat, ja töitä voi monesti tehdä siellä, missä parhaaksi katsoo. Työsuhde-etuihin saattaa kuulua ilmaisia lounaita, juhlimista firman piikkiin tai pleikkaripelejä työajalla. Taukonsa voi viettää vaikka pallomeressä, joita tuntuu löytyvän usean startupin toimistosta. Työpukeutumiseksikin sopii monesti kauluspaitaa paremmin vaikkapa oman lempibändin t-paita.

Milloin startup ei ole enää startup?

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, startupin elinkaaressa tulee vastaan se piste, jolloin se ei ole enää startup. Yleensä tähän menee jokunen vuosi. Tarkkaa määritelmää sille, koska startup loppuu ja yrityksestä tulee vain yritys, ei ole. Eniten tähän vaikuttavat kuitenkin yrityksen liikevaihto ja toimintatapa.

Menestyvälle startupille on tyypillistä, että sen liikevaihto kasvaa alkuun voimakkaasti. Jossain vaiheessa se kuitenkin tasaantuu. Sitä mukaa kun liikevaihto on vakiintunut, startup on myös alkanut toimia enemmän perinteisen yrityksen tavoin. Pääpaino ei ole enää uuden kehittämisessä, vaan yrityksen tuote synnyttää tuloa ja pitää liikevaihtoa tasaisena.

Tunnettuja startupeina aloittaneita yrityksiä

Jotkut startupit ovat kasvaneet vuosien varrella maailman suurimpien yritysten kärkijoukkoihin. Esimerkiksi tänä päivänä ympäri maailmaa toimivat Facebook, majoituspalvelu Airbnb, musiikkipalvelu Spotify ja kyytipalvelu Uber ovat kaikki aloittaneet aikanaan startupeina ja käyneet läpi saman polun kuin muutkin. Startup-maailman huimista jymymenestyjistä voi lukea lisää sivulta Menestyneimmät startupit.

Yhteenveto

Startupin kulmakiviä ovat siis jokin uniikki teknologia tai palvelu, jota kukaan muu ei ole vielä keksinyt sekä voimakas kasvutavoite. Saadakseen ideansa toteutettua startup tarvitsee rahoitusta, huippuluokan osaamista ja lukemattomia työtunteja. Parhaimmillaan nämä eväät kantavat kuitenkin maailman huipulle asti.